Onnistuneita verkkoelämyksiä etsimässä

Ennakkotehtävänä suoritettu verkkoelämysten metsästys oli osaltani pettymys. En muistanut kokeneeni enkä varta vasten etsimälläkään kohdannut verkossa (ainakaan matkailun saralta) mitään huimaa wow-elämystä. Lähipäivien aikana opiskelijaryhmästämme kantautui samansuuntaisia kommentteja. Pohdimme paljon sitä, että olemmeko jo täysin turtuneita kaikkeen kohtaamaamme informaatiotulvaan ja hypetykseen - eikö mikään enää säväytä ja jätä meihin pidempiaikaista muistijälkeä?

Otetaanpa uusi yritys!

Opin lähipäivien aikana, että onnistunut verkkoelämys voi syntyä siitä, jos sivustolla tai palvelulla on selkeä vahva teema jolla se koukuttaa. Toisaalta koukuttava eli immersiivinen verkkoelämys voi syntyä siitä, että kokija pääsee mukaan draamalliseen seikkailuun. Yksi vaikutustapa on myös pyrkiä luomaan käyttäjälle mahdollisimman yksilöllinen kokemus. Ja saattaapa väkeä säväyttää myös se, että onnistumme yhdistämään reaalimaailman ja verkon kaupallisen kokemuksen.

Vahvasti teemallinen ja immersiivinen sivusto/ palvelu

www.villafeltrinelli.com/

Majoitusta ja ruokaa tarjoava kohde voi esitellä palvelunsa tylsän staattisella etusivuleiskalla, josta pääsee alavalikkoihin ja huonevarauskalenteriin. Tai sitten toteutus voisi olla jotain tämän Italiassa, Gardajärven rannalla sijaitsevan villan tapaista. Sivustolla kävijälle tarjotaan isojen kuvien muodossa rauhallisen seesteinen ja samalla rentouttava selailukokemus. Immersiivisyys piilee myös siinä, että jokaisen teemasivun kuvassa näkyy myös hienoista katseen kiinnittävää liikettä, esim. vesi väreilee tai majoitusta esittelevällä sivulla huoneen verhot liehuvat hiljaa ilmavirran mukana. Huomaan olevani välitilassa - en aivan täysin paikan päällä Gardajärvellä, mutta silti tempautuneena sivuston tunnelmaan.

Ok, lähes immersiivinen, mutta tämäkö nyt oli sitten se huima elämys? Kokeillaan pystynkö vielä parempaan....

Tarvitsisinko työkaluja rentoutumiseen? Esimerkiksi erilaisia joogaan tai meditaatioon liittyviä sovelluksia on lukemattomia, mutta tässä yksi yksinkertainen esimerkki: http://www.calm.com/

Palvelun avulla voit ottaa hetken itsellesi, rauhoittua valitsemasi 2 - 20 minuutin jakson joko ohjatun meditaation muodossa tai pelkästään itseksesi. Palvelussa voi valita erilaisista ääni- ja kuvamaailmoista itselleen sopivan, se toimii pöytäkoneella ja on ladattavissa IPhone- ja Android-sovelluskaupoista.

Draamalliset, jännittävät sivustot/ palvelut

Draamallista, jännittävää sisältöä löytyy usein esimerkiksi nettipeleistä. Lapsuudenkokemuksia elämyksellisistä, immersiivisistä peleistä voi verestää esimerkiksi täällä, Mario-museossa :).

Yksi hyvä keino tuottaa draamallista, jännittävää sisältöä on tehdä videoita, joita esimerkiksi Youtube on pullollaan. Olen erityisesti ihastunut matkailuvideoihin Islannista, ja niinpä olen seurannut esimerkiksi Icelandairin tuottamaa somesisältöä. Erityisesti minut on vakuuttanut Icelandairin lanseeraama kampanja The Icelandair Stopover Buddy Service, jonka esittelyvideoita löytyy mm. Youtubesta täältä. Videot eivät sinällään ole erityisen "jännittäviä", mutta mielestäni kampanja on aivan mahtavan oivaltava - siinä luodaan draamallisia sisältöjä, kerrotaan yrityksen ja matkailumaan tarinaa ja osallistutetaan asiakkaita. Videot ovat leppoisia, huumorinsävytteisiä, informatiivisiakin.

"Tänä vuonna voit pyytää ikiomaa Icelandair Stopover -kaveria matkustamaan kanssasi Islannissa. Ja nämä kaverit eivät ole mitä tahansa seikkailijoita, vaan Icelandairin omia työntekijöitä!

Henkilökuntamme koostuu todellisista monilahjakkuuksista, jotka harrastavat vapaa-ajallaan kaikenlaista mielenkiintoista, kuten meressä uimista, maastopyöräilyä, heliskitä, maastojuoksua, vaaleanpunaisten jumpperien neulomista ja vaikka mitä muuta. Kyllähän sinä tiedät – kaikenlaisia omituisia ja omalaatuisia juttuja sekä normaaleja extreme-urheilulajeja.

Palvelu itsessään on ilmainen, joten se on erinomainen lisäys Stopoveriin. Pyydä siis ihmeessä Icelandairin työntekijä kaveriksesi ja tee Icelandair Stopoveristasi Open new window sekä autenttinen että unohtumaton."

Yksilöllisyys

Jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitävissä olevat sivustot/ palvelut voivat myös onnistua elämyksen tuottamisessa.

Tästä esimerkkinä esittelen Flipboardin. Se on uutisten ja nettipalveluiden seuraamiseen tarkoitettu palvelu, aggregaatti jossa käyttäjä voi yhdistää seuraamiaan teemoja käsittelevät uutiset, haluamansa julkaisut / aikakauslehdet ja sosiaalisen median feedin.  Tavoitteena tietenkin on, että 100% sisällöstä olisi lukijan kannalta kiinnostavaa ja relevanttia. Käyttäjästä voi tulla myös julkaisija, eli palvelussa pääsee halutessaan koostamaan haluamastaan sisällöstä (sisältäen myös vaikkapa musiikkia) virtuaalisia lehtiä. Itse ryhdyin seuraamaan/ liitin omaan flipboardiin mm. The New York Timesin 36 HOURS | EUROPE -julkaisun, josta saa matkailuvinkkejä/ matkaohjelmia viikonlopuksi ympäri Eurooppaa.

Matkailualaa edustavana esimerkkinä vastaani tuli Travel Albertan trip planner -tool, http://tripplanner.travelalberta.com/#. Ensinnäkin sivusto on täynnä toinen toistaan vaikuttavampia ja houkuttelevampia kuvia! Asiakas voi hakea yksilöllisiä ehdotuksia tekemisestä ja kokemisesta määrittelemällä stepeittäin esim. 1) suunnitteleeko matkaa kesälle vai talvelle 2) kiinnostaako alueena Calgary vai Edmonton 3) matkassa perheen, puolison vai ystävien kanssa. Näiden valintojen pohjalta saa muutaman mukavan matkaohjelmaehdotuksen, joihin liittyy myös kartta- ja etäisyystiedot, somejakopainikkeet sekä mm. tulostusmahdollisuus.

Reaalimaailman kaupallisen kokemuksen ja verkon yhdistävät sivustot/ palvelut

Aktiivisuusrannekkeet, kuten Polar Loop, onnistuvat myös koukuttamaan ihmisiä. Niissä yhdistyy reaalimaailman kaupallinen kokemus ja verkkopalvelu, josta voi seurata omaa kehitystään ja tavoitteiden saavuttamista.

Esimerkkilistalle yksilölliset tarpeet huomioivasta ja räätälöintimahdollisuuden tarjoavasta sivustosta/ palvelusta soveltuu myös modernin automerkin Teslan kotisivut, https://www.teslamotors.com/ jonka Design Studiossa voi tilata itselleen kustomoidun Tesla Model S:n. Omalla suunnittelulla pääsee vaikuttamaan laajasti mm. auton väriin ja sisätilaratkaisuihin. Samalla tämä Teslan sivusto yhdistää reaalimaailman kaupallisen kokemuksen ja verkon.

Lopuksi

Ukoisin, että jo Teslan tyyppisen auton ostamisen mahdollisuus olisi minulle aikamoinen elämys, riippumatta siitä yhdistyisikö siinä reaalimaailman kaupalliseen kokemukseen verkkopalvelu vaiko ei ;). Näihin kuviin, haaveisiin ja elämyksiin päätän tämänkertaisen "raporttini". Seuraavaksi luvassa postauksia mm. videoiden hyödyntämisestä matkailumarkkinoinnissa!

Teknologia ja elämysten tulevaisuus matkailutuotteissa

Tekoäly ja robotit korvaavat suuren osan ihmisten töistä tulevien vuosikymmenten aikana. Autot ohjautuvat itsestään. Reaalimaailma sekoittuu virtuaalimaailman ja muiden "välitilojen" kanssa. Kuulostavatko kehityssuunnat sinustakin huimilta ja välillä jopa liian suurilta hahmotettaviksi?

Elämyksellisen matkailutuotteen muoto ja "aito kokemus" saattavat tulevaisuudessa olla/ merkitä jotain ihan muuta kuin tällä hetkellä. Mutta elämyksiä halutaan varmasti jatkossakin, ja niistä ollaan valmiita maksamaan. Siispä, sen sijaan että päätyisin pelkästään kauhistelemaan tätä "suurta tuntematonta", päädyn seuraavaksi tarkastelemaan muutamalla sanalla sitä, miten eri teknologiat voisivat hyödyttää matkailun elämyksissä nyt ja tulevaisuudessa.

Miten eri teknologiat voivat tukea elämyksen toteutumista (Pre-during-post)?

Elämysten suunnittelua ja tuotteistamista helpottamaan on laadittu Elämyskolmio –malli,  Meidän matkailu- ja elämystuotannon parissa työskentelevien on muistettava, että asiakkaan kokemus syntyy paljon muustakin kuin pelkästään fyysisistä puitteista. Asiakkaan kokemukseen vaikuttavat seuraavat elämyskolmiossa esiintyvät matkailutuotteen elementit: 1) yksilöllisyys 2) aitous 3) tarina 4) moniaistisuus 5) kontrasti 6) vuorovaikutteisuus. Ja sen lisäksi, että elämykset ovat kunkin matkailijan omia subjektiivisia kokemuksia, niihin vaikuttavat asiakaskokemukset palveluprosessin eri vaiheissa - puhutaan termeistä pre, during ja post experience.

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen Elämyskolmio-malli.

Asiakastiedon hyödyntäminen

Jo tälläkin hetkellä eri teknologiat mahdollistavat elämyksellisyyden lisäämisen asiakkaan polulle jo siinä vaiheessa, kun asiakas ei tiedä vielä tuotettasi "tarvitsevansakaan". Asiakastiedon kerääminen, analysointi ja näistä juontuva asiakasymmärrys mahdollistavat kohdennetun, personoidun, palvelevan ja kokemuksellisen markkinoinnin. Asiakastietoa on koottavissa analysointityökaluilla esimerkiksi verkosta, ostohistoriasta omasta CRM-järjestelmästä tai täysin uusien asiakkuuksien kohdalla esimerkiksi Fonectalta ostettavana palveluna.

Oikea kohdentaminen harvoin tuottaa asiakkaalle valtavaa elämystä sellaisenaan, mutta sen tulisi olla itsestäänselvyys osana tavoiteltavaa kokonaiselämystä.

Tarjoa onnellisuutta ja elämyksiä jo etukäteen (Pre experience)

Teknologialla voi tukea myös elämysten odotusta, joka on tutkijoiden mukaan ihmisellä erityisen onnellista aikaa. Taannoisen Taloussanomien artikkelin mukaan ihmisen onnellisuus lisääntyy jo ennen ostamista, kun ihminen alkaa odottaa ostostaan. Vastaavasti matkailupalvelut tekevät kuluttajan onnelliseksi jo ennen varsinaista matkaa, kun tulossa olevaa matkaa aletaan odottaa.

Konkreettisella tasolla tämä voi merkitä esimerkiksi matkan odotusta ja kokemista tukevan etukäteisinformaation tuottamista ja jakamista asiakkaille. Esimerkiksi Finnmatkojen Minun lomani -sovelluksen avulla matkaa odottava tarkastaa lomasään, lentoajat, ravintolasuositukset ja voi halutessaan kontaktoida paikan päällä lomakohteessa työskentelevät lomaoppaat. Elämyksiä voi tuottaa paitsi sovellusten kautta, myös sosiaalisen median kanavissa jaettavalla sisällöllä; videoin, upein kuvin, vertaiskokemuksin ja matkakertomuksin. Museoihin voi tutustua ennen varsinaista käyntiä virtuaalipanoramakierroksen muodossa (kts. esim. täällä).

During experience - matkan aikana tai fyysisissä puitteissa elämystä koettaessa

Matkan aikana teknologian mahdollisuudet näyttäytyvät paitsi itse asiakkaan kokemassa palvelussa, myös siinä millaiset mahdollisuudet asiakkaalla on jakaa tämä elämys vaikkapa ystäviensä kanssa. Ilmaisten langattomien verkkojen asentaminen kohteeseen ja näistä ilmoittaminen maksaa itsensä ehdottomasti takaisin.

Merkittävä rooli on erilaisten mobiiliratkaisujen kehityksellä. Mobiili-innovaatiot parantavat itsepalvelun sujuvuutta ja laajentavat asiakaskokemusta. Omaa älypuhelinta käytetään enenevässä määrin matkan aikana palveluiden etsimiseen ja kokemusten jakoon. Aktiivimatkailijoiden käytössä ovat mm. GoogleMapsin, Instagramin, Uberin ja TripAdvisorin tapaiset sovellukset. Asiakaskokemukset ja tarina leviävät maailmalle YouTube-videoiden ja livestriimauksen, kuten kovassa nousukiidossa olevan Periscope-sovelluksen avulla. Matkakohteet ja palveluntarjoajat voivat kehittää myös omia sovelluksia informaation ja kohdennettujen ajankohtaistarjousten jakamiseen - tähän olettaisin mm. paikannukseen perustuvan Beacon-teknologian tuovan lähitulevaisuudessa runsaasti uusia mahdollisuuksia (kts. case Muumimaailma).

Toinen näkökulma on teknologian hyväksikäyttö itse palvelussa. Tässä muutama esimerkki tämän päivän/ käytännön tasolla ja kotikulmiltani: vauhdikkaita moniaistisia ja teknologiaa hyödyntäviä elämyksiä olen kokenut mm. Powerparkin huvipuistossa, 5D-elokuvateatterissa. Seinäjoella Duudsonit Activity Parkissa Duudsoneiden ostoskärryrallia pääsee itse kokeilemaan ostoskärryyn istahtamalla, seuraten äänitehosteilla varustettua mäenlaskuaan isolta videoscreeniltä. Ilmajoella virkistyspäivän ohjelmaksi voi varata vaikkapa geokätköilyä.

Entä miltä kuulostaisi, jos matkailijana kaupungin katuja kulkiessasi saisit silmälasien ruudulle tai kännykän ruudun läpi katseltuna kokemuksen elämästä kaduilla keskiajalla tai halutessasi aikahypyn tulevaisuuteen? Augmented Realitysta eli laajennetusta todellisuudesta on puhuttu sähköisen matkailumarkkinoinnin seminaareissa jo pitkään, mutta näillä leveysasteilla käytäntöön jalkautuminen on hidasta. Googlen Glass-projekti (myynti lopetettu) toi kuitenkin lisätyn todellisuuden suuren yleisön "silmille" ja huulille, joten perästä varmasti kuuluu! Yksinkertaisimmillaan se voi matkailussa olla matkailuinformaation ja suositusten jakamista lisätyn todellisuuden kännykkäsovelluksella, kuten Yelpillä. Tässä muutama mielenkiintoinen linkki Augmented reality -toteutuksista matkailualalla: Digital Tourism Think Tankin raportti, lisätyn todellisuuden matkaoppaat eTips,

Kuva: sndrv

Matkan jälkeen (post)

Matkakokemusten jakaminen on tärkeä osa kokonaiselämystä paitsi matkan aikana, myös sen jälkeen. Matkailumarkkinoinnissa haetaan tällä hetkellä kuumeisesti erilaisia teknologisia ratkaisuja matkailijoiden omien kokemusten kanavoimiseksi ja tehdään yhteistyötä mm. matkailubloggaajien kanssa, sillä muiden matkailijoiden kokemusten jaolla on nykyään merkittävä rooli sekä ostopäätöksiä tehtäessä, matkatunnelmaan virittäydyttäessä että matkakokemusten käsittelyssä jälkikäteen. Tutustu esim. Visit Finlandin ja Finnairin Polar Night Magic -matkailukampanjaan.

Multiversen eri todellisuudet

Erilaiset teknologiat tuovat mukanaan rajattomia mahdollisuuksia elämyksen toteuttamiselle, ja samalla todellisen ja virtuaalisen maailman eri ulottuvuuksia hyödyntämällä voidaan innovoida uusia elämyksiä. Jos reaalimaailmassa matkailija käy teatterissa, ravintolassa tai vaikkapa museossa, voidaan näihin käynteihin lisätä (tai korvata ne kokonaan) eri todellisuuksien elementtejä (jotka esitellään seuraavassa) ja toiminnallisuuksia, jotka sinkauttavat matkailijan kokemuksen täysin uusiin sfääreihin ja puhuttelevat kokemuksen eri tasoilla.

1. Reaalimaailma – Virtuality

Matkailu tapahtuu vielä tänä päivänä melko pitkälti reaalimaailman ehdoilla. Reaalimaailmassa matkailutuote - niin moottorikelkkasafari kuin vaikkapa kylpylälomakin - kytkeytyy tähän hetkeen ja tarjotaan fyysisessä tilassa, jossa elämykseen voidaan parhaimmillaan liittää ihmisen kaikki viisi aistia.

2. Lisätty todellisuus

Lisätty todellisuus, eli jo aiemmin mainitsemani Augmented reality yhdistää todelliset ja virtuaaliset objektit todellisessa ympäristössä. Se voi tukea fyysistä (matkailu)tuotetta esimerkiksi ohjaamalla käyttäjää navigoimaan matkailukohteeseen tai löytämään lähimmän ravintolan. Viime kontaktikerralla "Elämys verkossa" -opintojaksollamme käsiteltiin myös mahdollisuutta, että opiskelutoverini yrityksessä Halipuu.comissa lisättyä todellisuutta hyödynnettäisiin vaikkapa Microsoftin HoloLens-laseilla esittelemällä pohjoisen elämää metsässä poroineen, jäniksineen tai vaikkapa yöaikaan taivaalla loimottavine revontulineen - tällöin lisätty todellisuus siis syventäisi matkailukokemusta niiltä osin, mitä reaalimaailma ei joka matkailijalle takuuvarmasti voi tarjota.

3. Muutettu todellisuus

Muutettu todellisuus simuloi joko entisaikoja tai tulevaisuutta ja saa aikaan matkailijalle hänen normaalista elämästään poikkeavan kokemuksen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vierailua historiallisessa museossa tai Hämeen keskiaikamarkkinoilla, jossa markkinatunnelmainen muutettu todellisuus varmasti tukee fyysistä tuotetta, muutoin tyhjiä puitteita.

4. Vuorotteleva todellisuus

Vuorottelevan todellisuuden peleissä fyysistä todellisuutta käytetään virtuaalisten arvoitusten ratkaisemiseen. Tämä tapahtuu esimerkiksi pelaamalla digitaalista peliä ulkona, kts. esim. Lappset.

5. Virtuaalisuus

Virtuaalisuuden, virtuaalimaailman tavoitamme tietokoneen, tabletin tai muun näytön kautta. Virtuaalisuus voi tuoda paljon tukea fyysiseen tuotteeseen, koska se on laajasti läsnä, eikä se ole tilaan tai materiaan sidottu (paitsi toki saavutettavissa vain fyysisen näyttöpäätteen välityksellä). Virtuaalisuus tukee fyysistä matkailutuotetta ennen matkaa, matkan aikana sekä sen jälkeen, ja se on käytännössä siis tarjolla esimerkiksi internetin ja sosiaalisen median sisältöinä.

6. Lisätty virtuaalisuus

Lisätyn virtuaalisuuden todellisuudessa omalla keholla vahvistetaan virtuaalista kokemusta. Monet ovat varmasti kokeilleet esimerkiksi golf-simulaattoria tai Wii-videopelikonsolia, jotka ovat esimerkkejä tästä Multiversen todellisuudesta. Ainakin allekirjoittaneen kohdalla golf-simulaattorilla pääsin kokeilemaan jotain sellaista, mitä muuten en olisi reaalimaailmassa päässyt ikinä kokeilemaan.

7. Fyysinen virtuaalisuus

Fyysisen virtuaalisuuden todellisuudessa hyödynnetään virtuaalista ympäristöä olemassa olevan suunnitteluun ja toteutukseen. Tästä esimerkkinä vaikkapa 3D-mallinnus koko ajan kehittyvine printtereineen. Voisiko tästä olla hyötyä esimerkiksi isoja massatapahtumia suunniteltaessa?


8. Peilattu todellisuus

Peilattu todellisuus antaa reaaliaikaista tietoa siitä, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu. Se on mm. live-urheilulähetyksen reaaliaikaista seurantaa verkossa. Myös Twitterin ostama Periscope-sovellus lukeutuu peilatun todellisuuden ratkaisuihin. Voisiko "köyhän miehen" matkailuelämys ollakin siis peilatun todellisuuden nojatuolimatka Balille Periscopen läpi katsottuna?

Elämyksellisiä asiakaskokemuksia verkossa

Ainakin omalla kohdallani sana elämys on kärsinyt jo niin pahan inflaation, että sen käyttö blogitekstin otsikossa on aika rohkea veto. Matkailupalveluissa ja matkailumarkkinoinnissa elämysten/ kaupallisten kokemusten tuottamisella on kuitenkin niin suuri merkitys, että aiheen tarkastelu lienee tarpeen, termistöstä riippumatta.

Kuva: alainlm

Tammikuun opintojaksoni Haaga-Heliassa on nimeltään "Elämys verkossa". Kurssin aikana tulen perehtymään tarkemmin elämystalouden ja elämysten suunnittelun perusteisiin sekä verkon ja digitaalisuuden merkitykseen. Opin myös erilaisia tapoja hyödyntää digitaalisuutta elämysten suunnittelussa sekä laajentaa kokemusta digitaalisesti (pre experience ja post experience). Odotukset ovat siis korkealla!

Ennakkotehtävänä pohdin elämyksellisiä asiakaskokemuksia, joissa omasta mielestäni on onnistuttu yhdistämään reaalimaailmaa ja virtuaalimaailmaa.

Mulletoi.com

Kuvakaappaus Mulletoi.com-uutiskirjeestä 28.10.2015

Liikevaihto 1,5 miljoonan huiteissa, yli 15 miljoonaa sivulatausta ja yli 1,5 miljoonaa sivustolla vierailijaa vuodessa. Siinä lukuja kotimaisesta Mulletoi-verkkokaupasta - taitavat siis tehdä jotain oikein? Band Company -konserniin lukeutuvan Mulletoi.comin tuotevalikoima koostuu hauskoista ja kekseliäistä lahjatavaroista. Lähteenä/ lisää Mulletoi.comin taustoista voit lukea täällä. 

"Mulle toi" -reaktio on ideologiamme ydin, innostuksemme lähde ja palvelumme kulmakivi, joka ajaa meitä eteenpäin etsiessämme nöyrinä uusia rajoja rikkovia lahjatuotteita ympäri maailman. Verkkokauppamme sortimentissa on erilaisia vempaimia, pelejä, koriste-esineitä ja keksintöjä kotiin, toimistoon ja vapaa-ajalle. Myymme myös tavaraa, jota et välttämättä tarvitse, mutta jota ilman jäät monesta hymystä paitsi... 

Itselleni Mulletoi.com tarjoaa elämyksellisen asiakaskokemuksen paitsi "Mulle toi" -reaktioita synnyttävän tuotevalikoiman, myös hauskojen uutiskirjetekstien ja tuotekuvausten muodossa. Mikäs sen yksinkertaisempi tapa tuottaa asiakkaille elämyksiä, kuin käyttää huumoria hyväksi!

Cdon.comin joulukalenteri ja joulupeli

Mieheni jäi joulun alla koukkuun Cdon.comin joulukalenteriin.

Kuvakaappaus Cdon.comin sivuilta

Jokainen joulukalenterin luukku sisälti rahanarvoisia etuja/ tarjoustuotteita. Varsinaisen joulukalenterin ohella elämyksiä tarjosi myös pelillistäminen - lisätarjouksia pääsi tavoittelemaan joka päivä pelaamalla peliä, jossa joulutonttu keräsi koriinsa ylhäältä putoilevia lahjapaketteja. Niitä tarpeeksi keräämällä pelaajalle avautui vielä erillinen Cdon.comin päiväkohtainen lisätarjous, joita taidettiin meidänkin taloudessa hyödyntää tilaamalla.

Visit Finlandin Finngenerator

Olen jo aiemmassa blogikirjoituksena kertaalleen käsitellyt ja kehunut Visit Finlandin Finngenerator-kampanjaa, mutta teenpä sen vielä kerran! Muistan muutaman viikon ajanjakson, jolloin Facebookin uutisvirta suorastaan vilisi kavereiden Finngenerator-tuloksia. Vaikken itse oletettavasti ollut kampanjan ensisijaista kohderyhmää, niin pitihän sitä silloin itsekin kokeilla!

Yksinkertaisen kekseliästä. Sovellus on yksinkertainen, käyttäjältä ei "oman sisäisen suomalaisensa" löytämiseksi vaadita muuta kuin oman etu- ja sukunimen täyttämistä, jonka perusteella nimikone tarjoaa tuloksena uuden Suomi-nimen. Nimi johtaa suomalaiseen luontoon ja siinä hyödynnetään suomenkielen ja kulttuurin eksotiikkaa. Tulos on helposti kavereille jaettavissa.

En ollut hetkeen aikaan edes käynyt VisitFinlandin sivuilla, mutta Finngenerator-testin kautta päädyin sinnekin. Enkä varmasti ollut ainoa jolle sovelluksen kautta niin kävi - lisää siis kävijävirtaa sivustolle!

On minulla omien mielipiteiden ohella myös ihan muitakin todisteita Finngenerator-sovelluksen tehokkuudesta. Markkinoinnin tuloksellisuutta mittaavassa Effie Awards Finlandissa Finngenerator saavutti syksyllä 2014 hopeaa. Palkinto luovutettiin saatesanoilla "Kun operoidaan globaalissa markkinassa ja kovassa kilpailutilanteessa, 1,3 miljoonaan käyttäjään tarvitaan poikkeuksellisen hyvä ja oivaltava idea sekä kekseliään yksinkertainen toteutus, joka puhuttelee kulttuurista riippumatta.”

Kun joulutontut kylmiltään Periscopeen hyppäsivät...

Periscope-ryhmätyö

Toteutimme opintoihin liittyvänä ryhmätyönä Periscope-kampanjan. Ryhmätyö oli samalla kilpailu, menestys kilpailussa merkitsisi hyvää kurssiarvosanaa. Kuusihenkinen kampanjatyöryhmämme ei tainnut olla kuullutkaan koko sovelluksesta ennen tätä, joten heittäydyimme yhdessä kiireen, hämmennyksen ja ahdistuksen vallassa hakemaan tietoa ko. palvelusta. Nämä tuntemukset johtuivat suurimmaksi osaksi ryhmätyön luonteesta ja annetuista säännöistä: ensimmäisen kolmituntisen tapaamisen jälkeen ryhmämme jäsenet eivät jatkossa voineet enää kommunikoida kasvotusten tai edes Skypen avulla, vaan projektia vietiin eteenpäin ainoastaan Google+ palvelussa.

Kilpailun säännöt taisivat olla hiukan monitulkintaisia, ainakin niitä tankatessa ja niistä jankatessa kului chatissa tuokio jos toinenkin. No eteenpäin kuitenkin mentiin ja tuloksia saatiin.

Työnjako ja kommunikointi

Tapaamiskertamme aikana sovimme aluksi minun toimivan sihteerinä ja Minna puheenjohtajana. Avasin ryhmällemme Google Docsiin projektidokumentin, jota tapaamisen aikana ja myöhemmin kotona täydentämällä homma saatiin käyntiin.

Lisäksi perustin Google+-palveluun ryhmällemme yhteisön jo ensimmäisen ja ainoan tapaamiskertamme aikana. Kului kuitenkin tovi, ennenkuin saimme kommunikoinnin kyseisellä alustalla käyntiin. Mielikuvat Google+-verkkopalvelun jälkeenjääneisyydestä ja kömpelyydestä saivat osittain vahvistusta ja osittain myös kumoutuivat, kun palvelua JOUTUI käyttämään. Eli alkukankeuksien jälkeen saimme koko porukan mukaan Google+ -palveluun ja viestimme Hangouts-chatissa koko projektin loppuun saakka.

Alkukankeuksien jälkeen saimme yllättävän nopealla aikataululla koostettua ryhmän projektidokumenttiin kampanjaideamme sekä kuvausaikataulun. Chat-palavereiden puheenjohtajana toimiminen oli ainakin alkuun melko uuvuttavaa, joten päätimme jakaa vastuualueet, ja jatkossa meillä oli näennäisesti vaihtuva puheenjohtaja. Projektin edetessä Google Docs -projektidokumentti jäi hiukan unholaan, kun kommunikointi chat-palvelussa nopeutui ja muuttui lähes jokailtaiseksi ja jopa öiseksi "huviksemme". Niinpä päätimme luopua virallisesta sihteerin pestistä, ja kukin hoiti kirjalliset työt itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

Työnjakoon vaikutti myös se, kenellä oli scooppauksen mahdollistavat välineet. Minna, minä, Susanna ja Johanna tuotimme kukin kolmena päivänä livelähetyksiä Mintun ja Sepon toimiessa Twitter-vastaavina ja muutoin panostaen enemmän projektin "taustatyöhön".

Christmas Channel Finland

Pyrimme tavoittamaan jouluihmisiä ympäri maapallon, ruoan ystäviä, vieraista kulttuureista kiinnostuneita. Halusimme esitellä heille suomalaisia jouluperinteitä ja suomalaisten valmistautumista jouluun, asummehan maassa josta oikea joulupukki on kotoisin! Aluksi suunnittelimme tavoittelevamme seuraajia Periscopen suurimmasta käyttäjämaasta Yhdysvalloista, joten toteutuskieleksi muodostui englanti.

Meillä oli näin jälkikäteen ajatellen melko kunnianhimoiset tavoitteet tälle kolmen viikon toteutusjaksolle, joka siis piti sisällään myös perehtymisen meille ennestään tuntemattomaan Periscope-palveluun, itse scooppien toteutuksen arkitöiden ja muiden kiireiden keskellä, sekä projektin koordinoinnin verkkopalvelussa/ chatissa, joita moni meistä ei ollut aiemmin käyttänyt. 

Perustimme oman suomalaisen joulukanavan Christmas Channel Finlandin (@XmasFinland), jonka ensimmäiset viralliset lähetykset toteutettiin Kampin joulunavauksessa la 28.12.2015 ja viimeiset 9.12.2015 Winter Worldista, Kivikon hiihtohallin lumimaasta. Lopputuloksena huimat 232 327 sydäntä, peräti 41 livelähetystä ja kilpailun kakkossija. Olen todella ylpeä "joukkueestamme"!

Houkuttelimme seuraajia ja "sydäntenluovuttajia" omien verkostojemme kautta sekä @XmasFinland -twittertilillä. Hioimme otsikointeja ja lisäsimme mm. jokaiseen otsikkoon hashtagit #xmas ja #live tunnistettavuuden ja löydettävyyden lisäämiseksi. Tässä esimerkki Facebook-postauksesta omilla seinillämme:

Twitterin uusi Periscope-sovellus on hauska väline reaaliaikaisten interaktiivisten videolähestysten tekoon. Nuoriso on jo ottanut Periscopen omakseen, kuten Nyt-lehti kirjoittaa. Minun ja opiskelukavereitteni mielestä tissit on jo “so last season”. Periscope taipuu varmasti muuhunkin - esimerkiksi matkailumarkkinointiin.  Seuraa ikiomaa @XmasFinland -joulukanavaamme Periscopessa ja Twitterissä. Lähetämme päivittäin maailmalle livevideoita suomalaisista jouluvalmisteluista.  Nyt kipinkapin lataamaan Periscopea Android-puhelimeesi tai iOS-laitteeseesi (IPad tai iPhone) ja ala seuraamaan!

Ryhmätyön edetessä tasapainoilimme vähän väliä sen kanssa, että tuotammeko vain sisältöä eetteriin mahdollisimman runsaasti uskollisten (avioimiesten ym.) seuraajiemme "tykkäiltäväksi" vai hiommeko sisältöä laadukkaammin kanavan joulunpunainen lanka huomioiden. Konversio vs. sisältö. Molemmat painatukset roikkuivat matkassa mukana, ja jokainen jollain tapaa lähetyksen aikana aktivoitunut seuraaja aiheutti scooppaajassa (ainakin minussa) positiivista hyrinää.

Menestykseen vaikutti ryhmämme sitoutuneisuus, ideointikyky, mahtavat taustajoukot sekä hyvä henki joka meillä vaikutti läpi koko projektin. Mikäänhän ei yhdistä niin hyvin kuin yhteinen "vihollinen"? No välillä yhteisenä vihollisenamme näyttäytyivät tuntemattoman Periscope-sovelluksen haasteet, välillä kilpailun sääntöjen monitulkintaisuus ja sääntöjen asettaja (juu sori Ilkka mutta tavallaan sparrasit meitä näinkin eteenpäin ;)), ja kilpailun loppupuolella myös toiset kilpailevat tiimit. Nämä haasteet hioivat meidät yhteen ja huipentuivat kliimaksiin eli viimeisiin lähetyksiin Kivikon hiihtohallilta, jossa paikallaolevat Susanna ja Seppo heittäytyivät mahtavalla tavalla teknisistä haasteista huolimatta - muiden tiimiläisten seuratessa lähetyksiä sekunti sekunnilta.kotisohvillaan jännityksen puna poskilla.

Mitä opittiin?

Aivan valtavasti kaikenlaista. Mutta tässä pääkohtia.

Oppi nro 1. Poistu mukavuusalueeltasi.

Uuden oppiminen vaatii heittäytymistä, uteliaisuutta ja ahdistuksen ja hämmennyksen tunteiden sietämistä.

Oppi nro 2. Työkalut ja toteutustavat vaihtuvat, mutta hyvä tarina elää.

Vähän tuota edellistä opinkohtaa mukaellen: heittäydy, koukuta ja jätä muistijälkiä!

Minnan 1. päivän lähetyksissä mm. jututettiin jouluisia julkkiksia.

Omassa 1. livelähetyksessä uhrasin myös omat työkaverit some-alttarilla

Joulupukkikin scooppasi lähetyksissäni.

Grande Finalessa Susanna ja Seppo löysivät lunta. 

Oppi nro 3. Periscope on oikeasti koukuttava ja kätevä sovellus!

Tätä "raporttia" kotisohvalla kirjoittaessani kuulin yhtäkkiä ulkoa kimeän ujelluksen. Saman tien muistin, että tänään on se päivä kun Haapamäen Museoveturiyhdistys järjestää "joulupukin junakyydin" Seinäjoelta Koskenkorvalle vanhalla Suupohjan radalla, joka kulkee kotini lähistöllä. Ensimmäinen ajatukseni oli scoopata se jonnekin (ihan Christmas Channel Finland -materiaalia!), mutta kännykkää hädissäni räpeltäessä tilanne oli vaarassa mennä jo ohi. Ehkä ensi vuonna samaan aikaan on sitten livelähetyksen vuoro... 

Tämän lumettoman joulupukin juna -kuvan myötä Oikein Hyvää Joulunaikaa kaikille!

Tutustumista sosiaalisen median työkaluihin: Twitter

Periscope-ryhmätyön myötä minulle tuli ajankohtaiseksi oman Twitter-tilin luominen - kyseistä tiliä nimittäin tarvittiin Periscope-sovelluksen käyttöönottoon. Minulla taisi olla elämää ennen Twitteriä, ja elämäni taitaa myös jatkua Twitter-tilin perustamisen jälkeen. Tämä syksy on kuitenkin opettanut minulle, että joskus omat ennakkokäsitykset kannattaa sivuuttaa, ja oikeasti perehtyä työkalujen käyttömahdollisuuksiin. Sitä voi jopa yllättää itsensä ja jäädä koukkuun! Tässä blogikirjoituksessa siis mm. pohdin vasta-avaamani Twitter-tilin käyttömahdollisuuksia.

Kuva: Duncan Hull

Mikä on Twitter?

Twitter on internetpohjainen yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jossa keskustellaan ja jaetaan tietoa erityisesti päivänpolttavista aiheista. Se on avattu jo vuonna 2006. Siinä julkaistaan tekstipohjaisia viestejä eli twiittejä (engl. tweets), jotka voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Twitterissä usein linkitetään julkaisuja muihin sivustoihin, kuten nettisivustolle tai blogiin, jossa keskustelua voidaan jatkaa laajemmin. 

Näitä max. 140 merkin twiittejä muut käyttäjät voivat kommentoida ja välittää eteenpäin (retweet). Ne voivat sisältää tekstiä, linkkejä, kuvia, videoita, paikkatietoja sekä toisten twiittaajien nimimerkkejä. Twitterissä viestinnässä käytetään erikoismerkkejä kuten @ ja #, joilla viitataan siihen, kenelle viesti on tarkoitettu tai mihin aiheeseen se liittyy. 

Twitteriä voi käyttää joko selainpohjaisesti (twitter.com) tai Twitter-sovelluksessa vaikkapa kännykässä. Siellä julkaistut viestit ovat tavallisesti kaikkien verkon käyttäjien luettavissa. Sen käyttö liittyykin monilla "työminään" ja siellä esiinnytään useammin omalla nimellä kuin nimimerkillä (vs. esim. Facebook, jota käytetään enemmän vapaa-ajan sisältöjen jakamiseen). Twitterissä voi toki lähettää myös yksityisviestejä, joista on sittemmin poistunut tuo maaginen 140 merkin raja.

Ketkä ovat Twitterissä?

Twitteriä pidetään perinteisesti toimittajien ja urheilufanien kanavana. Myös mm. poliitikot, muut julkisuuden henkilöt, it-ammattilaiset sekä muu media-ala käyttää Twitteriä suhteellisen aktiivisesti. Käyttäjämäärissä se häviää selvästi esim. Facebookille, mutta käyttäjäluvut ovat kasvussa esimerkiksi Suomessa.

Kuukausitasolla Twitterissä on maailmanlaajuisesti 284 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja twiittejä kertyy päivässä n. 500 miljoonaa kappaletta. Tänä vuonna julkaistun MTV Median, Kurion ja Laurea ammattikorkeakoulun raportista käy myös ilmi, että 15–55 -vuotiaista suomalaisista Twitteriä on käyttänyt viimeisen kolmen kuukakauden aikana 14,9 %. Vastaavasti Toni Nummelan Twitter-laskurin mukaan Suomessa oli marras-joulukuun 2015 vaihteessa n. 55 000 viikottain vähintään kerran suomeksi twiittaavaa käyttäjää. Vuoden alkuun verrattuna luku on kasvanut runsaalla 10 000 käyttäjällä, eli käyttäjämäärät ovat kasvussa.

Yleistyneenä tapana on käyttää Twitteriä tv-sisältöjen rinnalla reaaliaikaisen ja aktiivisen keskustelun foorumina (esim. Euroviisut, Linnanjuhlat, BB, Docventures, Posse...), rikastuttamaan tv-sisältöä entisestään, osallistamaan ja synnyttämään yhteisöjä. Tämä selittää osittain Twitterin käyttäjämäärien kasvua Suomessakin.

Kuva: Claudio Toledo

Ketkä ovat onnistuneet Twitter-presenssissään?

Twitter ei yleisesti ole ensimmäisten käyttöönotettavien sometyökalujen joukossa matkailuyrityksessä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että se toimii hyvin esimerkiksi lentoyhtiöiden viestinnässä ja asiakaspalvelussa mm. poikkeustilanteissa. Toisaalta Twitteriä saatetaan hyödyntää erilaisissa isoissa tapahtumissa ja kongresseissa tiedonjakoon ja alustusten kommentointiin.

Mieleeni jäi viimekertaiselta lähiopetusjaksolta se, että matkailun nettimarkkinointigurumme Ilkka Kauppinenkaan ei osannut nimetä erityisen hyviä case-esimerkkejä Twitterin menestyksekkäästä käytöstä pk-matkailuyrityksissä. Janosin kuitenkin onnistumisen esimerkkejä, joten päädyn esittelemään pari mielestäni fiksua toteutusta.

@VisitHelsinki

Visit Helsinki tuo Twitterissä julki matkailutietoa, artikkeleita, uutisia, vinkkejä, tapahtumia ja kuvia Suomen pääkaupungista. Sisällöntuotanto on aktiivista ja monipuolista, sisältäen ajankohtaisia teemoja, linkkauksia mm. blogikirjoituksiin, monipuolisesti tägejä ja uudelleentwiittauksia jne. Julkaisukieli englanti.

@Gavlebocken

Olkipukki someilmiönä, aivan mahtavaa! Maailman oletettavasti tunnetuin olkipukki toimii Ruotsissa Gävlen kunnassa hauskana Visit Gävlen matkailuattaseana. Tuhannet seuraajat jännittävät somekanavissa ja web-kameran välityksellä, kestääkö Gävlen jouluinen olkipukki tänä vuonna jouluun saakka. Olkipukki näyttää tuovan eloa myös matkailuun. Twitter-seuraajat vaikuttavat aktiivisilta. Gävlebockenin tweetit (ruotsiksi ja englanniksi) ovat oivaltavia ja samalla yksinkertaisia.

Miten Twitteristä voi hyötyä?

Asiakaspalvelu ja uutisointi

Twitterin hyödyt liittyvät mm. ajankohtaisuuteen ja nopeuteen. Matkailuyrityksen näkökulmasta Twitter voi olla muita somekanavia täydentävä ja tavoittava juuri esimerkiksi poikkeustilanteissa. Sama pätee asiakaspalveluun - Twitter on esimerkiksi isolle lentoyhtiölle nopea kanava asiakkaiden tavoittamiseen ja asiakaspalveluun, jos siis siihen on myös riittävästi henkilöstöresursseja.

Asiantuntijuudesta viestiminen

Asiantuntijaorganisaatio voisi ottaa Twitterin käyttöön myös asiantuntijuuden esilletuomiseksi - toki oman toiminnan luonteesta riippuen. Oman työpaikkani osalta ei Twitterin valjastaminen pelkästään asiakaspalveluun, matkailuneuvontaan tai matkailumarkkinointiin ole välttämättä järkevää. Twitter voisi olla meillä toimitusjohtajan viestintäkanava, hän julkaisisi esimerkiksi ajatuksia alan seminaareista, retweettaisi tietoa vaikkapa uusimmista matkailutrendeistä ja alueen matkailu-uutisista.

Twitterissä kannattaa muiden somekanavien tapaan muistaa verkostoituminen vaikuttajien kanssa - ROR eli Return on Relationship!

Markkinointi ja myynti

Twitterissä voi ostaa myös maksullista kohdennettua näkyvyyttä. Yksinkertaisimmillaan Twitteriä voi käyttää ohjaamaan lisää kävijävirtaa omaan blogiin tai omille kotisivuille - joko orgaanisesti tai vaikka ihan maksetulla mainonnalla.

Kuten niin monen some-kanavan osalta, myös Twitterin panos-tuotossuhteen ja muunlainen mittaaminen koetaan välillä hankalaksi. Twitteröinnin seurantaan on kuitenkin monenlaisia käteviä työkaluja, joista voit lukea lisää esimerkiksi täältä.

Viisi (5) keinoa saada Twitterissä seuraajia

1. Seuraa ja tule seuratuksi. Etsi siis itsellesi mielenkiintoisia seurattavia, ja käytä Twitter-listoja kohderyhmään kuuluvia ihmisiä hakiessasi. Seuraaminen on hyvä tapa saada itsekin seuraajia ja siis saada oma viestinsä laajaan levitykseen. 
2. Käytä hashtageja fiksusti. Mieti liiketoiminnan kannalta oleellisia aihealueita ja asiasanoja. Hashtageja käytetään siksi, jotta Twitterin valtavasta massasta löydettäisiin juuri itseä kiinnostava sisältö.
3. Ajoita twiitit oikein. Twitterin syöte on valtavan nopea ja vaarana on, että viestisi ei tavoita ketään. Jos et heti tiedä mihin aikaan oma kohdeyleisösi on paikalla, kannattaa kokeilla jotain tämän analysointiin tarkoitettua työkalua, esim. Tweriodia.
4. Twiittaa usein. Twitterissä läsnäolo on yksi tärkeimpiä seuratun twiittaajan ominaisuuksia.
5. Jaa ajankohtaista ja mielenkiintoista sisältöä kuvien, linkkien, videoiden/ videotwiittien tai vaikkapa Periscope-lähetysten muodossa.

Lopuksi

Twitter on kaikessa yksinkertaisuudessaan haastava viestintäväline. Jos hallitset homman ja voisit houkutella minut aktiivisempaan elämään Twitterissä, kutsu @SatuKV niin riennän opetuslapseksesi.

Sähköinen liiketoiminta, Tehtävä 5. Tietojärjestelmät ja ohjelmistot

Esittelen seuraavassa muutamia matkailualalle soveltuvia ohjelmistoja, jotka löysin www.capterra.comin ohjelmistohaulla.

Rezgo Tour & Activity Booking System

https://www.rezgo.com/

Hain 1 - 50 hengen yrityksille toimivaa online-varausjärjestelmää ja valitsin hakutuloksista esittelyyn kanadalaisen v. 2005 perustetun Rezgon varausjärjestelmän. Se on erityisesti suunnattu matkailukohteissa esimerkiksi "viikko-ohjelma"-tyylisesti aikataulun mukaisia tai varmoja lähtöjä tarjoaville yrityksille. Se soveltuu esimerkiksi päivittäisten retkien, aktiviteettien, tapahtumien tai nähtävyyksien online-varausjärjestelmäksi.

Toimintoja/ toiminnallisuuksia:

• web-pohjainen varausmoottori
• mobiilivarausten tuki/ mobiilikäyttöliittymä, Facebook-liitännäinen
• varausmahdollisuus kassajärjestelmän kautta
• CRM-järjestelmä
• Mahdollisuus kustomoida asiakaskäyttöliittymä yrityksen ilmeen (nettisivut) mukaiseksi
• Dynaaminen hinnoittelu (?)
• Maksutapahtumien hallinta tämän järjestelmän kautta
• Partneriliittymät (third party bookings)
• Online-käyttäjätuki virka-aikaan

Kustannukset: Löysin sivustolta tiedon, että käyttökustannukset ovat joko 5 % nettivarauksesta tai 1 % myyntipisteen / kassajärjestelmän kautta varauksesta.

Revel iPad POS

https://revelsystems.com/

USA:ssa v. 2010 perustetun Revel Systemsin Revel Systems POS-ohjelmiston asiakasesimerkit ovat pääosin ravintoloita, kahviloita ja vastaavia. Kyseessä on kuitenkin hyvin kustomoitavissa oleva kassajärjestelmä, joka soveltuu niin yhden toimipaikan, kuin useamman toimipisteen yritykselle. Kevyt ja ilmeisesti ominaisuuksiltaa laaja paketti, sekä POS että CRM -ominaisuuksilla. Saatavilla myös online-varaustoiminnot, koska sisältää ainakin Appointment Scheduling -tyylisen toiminnon (esimerkkeinä spa-hoitola/ salonki / mikä tahansa ajanvarauksella toimiva palvelu).

Ominaisuuksia mm.:

• viivakoodinlukijat ja kosketusnäytöt
• komissioiden hallinta
• asiakastiliprofiilit
• hinnoittelun hallinta, alennuksien hallinta
• sähköinen kauppa
• varastonhallinta
• tilausautomaatio
• varausten hallinta

Hyvin laajalti kustomoitavissa vastaamaan yrityksen tarpeita, joten hinta-arvio riippuu yrityksestä. Hintoja ei suoraan edes sivuilla näy.

Pipedrive

https://www.pipedrive.com/

Pilvipohjainen Pipedrive asiakkuudenhallintaohjelmisto/ Myynnin CRM-järjestelmä on jenkkiläisen Pipedriven käsialaa. Kyseessä on melko puhtaasti CRM-ohjelmisto, mutta käyttäjät näyttäisivät olevan ainakin kovin tyytyväisiä.

Ohjelmiston kolme merkittävintä ominaisuutta on nimetty seuraavasti:

• Visuaalinen myyntikanava: kaikki liidit/ kaupat esitetään menneen, nykytilan ja tulevaisuuden yhdistävänä yleisnäkymänä, josta on helposti tulkittavissa esimerkiksi mihin täytyy panostaa ja missä myynnin vaiheessa mennään minkäkin asiakkaan osalta ja myyjien kesken.
• Kustomoitu raportointi antaa myyntidataa kolmessa eri kategoriassa: tuotteet, palvelut ja ihmiset.
• Mahdollisuus Google Apps -integraatioon, jolloin esimerkiksi löydät asiakkaat kartalla (helpottaa asiakaskäyntejä), asiakastiedot synkronoituvat Google kontakteihin ja tarjousasiakirjat synkronoituvat Google Drivesta Pipedriveen

Voisin kuvitella, että kyseinen järjestelmä palvelisi esimerkiksi hotelliketjun myyntipäälliköitä tai vaikkapa incoming-matkatoimistoa.

Hinnoittelu on selkeää, 9 € / käyttäjä / kk.

Sähköinen liiketoiminta, tehtävä 3. Sähköinen kaupankäynti

Matkailun, elämystuotannon ja vapaa-ajan kuluttajaverkkokauppa

Kun otetaan huomioon se miten paljon kuluttajat tekevät nykyään hankintoja verkossa, voidaan tehdä päätelmä että esimerkiksi verkkoon panostavat majoitusritykset ovat paremmassa kilpailuasemassa verrattuna niihin, joiden palvelut eivät ole netistä varattavissa. Samalla voittajia ovat myös ne, jotka osaavat valita oikein kumppaninsa: omia palveluitaan tukevat muut laadukkaat palveluntarjoajat sekä oikeat näkyvyys- ja myyntikanavat. Internet ja sähköinen kaupankäynti ovat avanneet suomalaisille matkailun, elämystuotannon ja vapaa-ajan verkkokaupoille globaalit markkinat, mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että sähköisen kaupan tulisi olla samalla kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Myyntikanavat voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti (Mikkola, luentomateriaalit 2014)

• GDS – kanavat
• Aggregaatit eli kokoamispalvelut
• Hakurobootit
• OTA eli online travel agency
• Kivijalkamatkatoimistojen ja matkanjärjestäjien kotisivut
• Keskusvaraamot
• Oma verkkokauppa tai -varaamo
• Myynti sosiaalisessa mediassa

Matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketju internet-aikakaudella

Arvoketju on Michael Porterin kehittämä malli yrityksen arvonmuodostusprosessista. Se kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi, ja sen viimeinen lenkki on perinteisen mallin mukaan jakelu, eli esimerkiksi kaupan vähittäismyynti.

Matkailupalvelu on verkostotuote, joka koostuu esimerkiksi kuljetus-, majoitus-, ohjelma- ja ruokapalveluista. Internetin aikakaudella asiakkaan rooli ja valta arvoketjussa on kasvanut merkittävästi: enää ei varata matkatoimiston kokoamaa valmispakettia, vaan matkailupalveluiden kokonaisuus saatetaan koota palasista hyvinkin itsenäisesti.

Matkan suunnittelu, hintojen vertailu, varaaminen ja maksaminen on mahdollista kellon ympäri. Avainsanoina ovat helppous ja nopeus - etelänloma on vain muutaman klikkauksen päässä ja matkavaraukset voi tehdä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jakelukin täytyy olla järjestettynä siis 24/7. Tämä johtaa siihen, että myös matkailuyrityksen täytyy huolehtia näkyvyys, varaus- ja ostomahdollisuus vuorokauden kaikkina aikoina, sekä ennakoida mahdolliset ongelmatilanteet. Samalla kun matkailuyritys kilpailee näkyvyydestä entistä isomman globaalin tarjonnan joukossa, saavuttaa se toisaalta entistä suuremman globaalin yleisön internetin ja erilaisten jakelukanavien ja näiden verkostojen kautta.

Miten matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?

Matkailupalveluiden online-varausmahdollisuus laittaa yrityksen kehittämään tuotantoprosessejaan myös sisäisesti. Perinteisesti aikaa on kulunut tuotantoverkoston eri palasia yhteen niputettaessa, tilaukset on tehty tavarantoimittajille puhelimitse tai faksilla, matkapaketin tuotanto on vaatinut lukemattomia kontaktointeja alihankkijoiden suuntaan jne.  Verkoston toimintaa voidan tehostaa sähköistämällä liiketoimintaprosesseja niin b to b- kuin b to c -kaupassakin.

Tehokkaasti toimittaessa koko prosessi myynnistä matkailuyrityksen alihankintaverkostoon on "sähköistetty". Reaaliajassa kulkeva tilauskanta voi kytkeytyä asiakkaiden ja jälleenmyyjien ekstranet-liittymän kautta yrityksen sisäiseen asiakkuudenhallintaan, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmään, dokumenttien hallintaan, ja näiden kautta oikeassa muodossa edelleen alihankkijoiden ekstranet-liittymän kautta alihankkijoille ja tavarantoimittajille. Sähköisten järjestelmien avulla toimijat näkevät toisiltaan esim. varaustilannetta tai tuotteen varastomääriä - prosessin muuttuessa läpinäkyvämmäksi voidaan ennakoida ja kysynnän vaihteluihin reagoida nopeammin.

Esimerkiksi lappilainen ohjelmapalveluyritys resurssoi yksittäisen eräoppaan palvelut varauskanavaansa, josta opaspalvelut voidaan liittää edelleen kansainväliselle matkanjärjestäjälle tuotettavaan palvelukokonaisuuteen, joka vielä parhaassa tapauksessa on englantilaisen loppuasiakkaan varattavissa nettimatkatoimiston kautta.

Miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa?

Internet on muuttanut perinteistä matkailupalvelun varausprosessia niin asiakkaan kuin matkailupalveluja tuottavan yrityksenkin näkökulmasta. Ennen nettiaikaa matkailija teki varauksen esimerkiksi hotellimajoituksesta joko matkatoimiston kautta tai suoraan palveluntarjoajalta esimerkiksi puhelimitse. Matkatoimiston varausjärjestelmä oli yhteydessä hotellin varausjärjestelmään kulkien ensin globaalin jakelujärjestelmän (esim. Amadeus) kautta varaustarjoajien ja hotellivarausjärjestelmien rajapintaan yhdistyen lopulta yrityksen keskusvarausjärjestelmään.

GDS-järjestelmillä tarkoitetaan kansainvälisiä varausjärjestelmiä, joita käyttävät isot matkatoimistot ja esimerkiksi lentoyhtiöt. Yleisesti ottaen siis isot toimijat, sillä yrityksillä täytyy olla tarpeeksi suuri kapasiteetti. GDS-järjestelmät pyörivät myös monen online-varausjärjestelmän taustalla. Suurimmat ovat Amadeus (Finnairin käytössä),TravelPort ja Sabre. Suuri on kaunista - ainakin jos puhutaan näiden järjestelmien mukanaan tuomista näkyvyysmahdollisuuksista. Ne takaavat mukana oleville yrityksille laajan jakeluverkoston, ja ovat merkittävässä roolissa etenkin isojen hotelliketjujen ja kuljetusyhtiöiden näkökulmasta.

Asia ei ole kuitenkaan ihan näin yksinkertainen. Varsinkin pk-yrityksille oleellista on löytää kustannustehokkaat ja joustavat jakelukanavaratkaisut. Nykyään matkailija voi tehdä varauksen itse ilman välikäsiä joko suoraan matkailuyrityksen varausjärjestelmästä tai esimerkiksi booking.comin, trivagon tai hotels.comin tapaisten välitys- tai kokoamispalveluiden kautta, jotka elävät nyt todellista kulta-aikaansa. Toisaalta mielenkiintoista on ollut huomata myös esimerkiksi Sokos Hotellien osalta se, että ne kannustavat asiakkaita varaamaan huoneen suoraan omasta varausjärjestelmästään myöntämällä asiakasetuhinnat ainoastaan tätä kautta.