Sähköinen liiketoiminta, tehtävä 3. Sähköinen kaupankäynti

Matkailun, elämystuotannon ja vapaa-ajan kuluttajaverkkokauppa

Kun otetaan huomioon se miten paljon kuluttajat tekevät nykyään hankintoja verkossa, voidaan tehdä päätelmä että esimerkiksi verkkoon panostavat majoitusritykset ovat paremmassa kilpailuasemassa verrattuna niihin, joiden palvelut eivät ole netistä varattavissa. Samalla voittajia ovat myös ne, jotka osaavat valita oikein kumppaninsa: omia palveluitaan tukevat muut laadukkaat palveluntarjoajat sekä oikeat näkyvyys- ja myyntikanavat. Internet ja sähköinen kaupankäynti ovat avanneet suomalaisille matkailun, elämystuotannon ja vapaa-ajan verkkokaupoille globaalit markkinat, mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että sähköisen kaupan tulisi olla samalla kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Myyntikanavat voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti (Mikkola, luentomateriaalit 2014)

• GDS – kanavat
• Aggregaatit eli kokoamispalvelut
• Hakurobootit
• OTA eli online travel agency
• Kivijalkamatkatoimistojen ja matkanjärjestäjien kotisivut
• Keskusvaraamot
• Oma verkkokauppa tai -varaamo
• Myynti sosiaalisessa mediassa

Matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketju internet-aikakaudella

Arvoketju on Michael Porterin kehittämä malli yrityksen arvonmuodostusprosessista. Se kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi, ja sen viimeinen lenkki on perinteisen mallin mukaan jakelu, eli esimerkiksi kaupan vähittäismyynti.

Matkailupalvelu on verkostotuote, joka koostuu esimerkiksi kuljetus-, majoitus-, ohjelma- ja ruokapalveluista. Internetin aikakaudella asiakkaan rooli ja valta arvoketjussa on kasvanut merkittävästi: enää ei varata matkatoimiston kokoamaa valmispakettia, vaan matkailupalveluiden kokonaisuus saatetaan koota palasista hyvinkin itsenäisesti.

Matkan suunnittelu, hintojen vertailu, varaaminen ja maksaminen on mahdollista kellon ympäri. Avainsanoina ovat helppous ja nopeus - etelänloma on vain muutaman klikkauksen päässä ja matkavaraukset voi tehdä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Jakelukin täytyy olla järjestettynä siis 24/7. Tämä johtaa siihen, että myös matkailuyrityksen täytyy huolehtia näkyvyys, varaus- ja ostomahdollisuus vuorokauden kaikkina aikoina, sekä ennakoida mahdolliset ongelmatilanteet. Samalla kun matkailuyritys kilpailee näkyvyydestä entistä isomman globaalin tarjonnan joukossa, saavuttaa se toisaalta entistä suuremman globaalin yleisön internetin ja erilaisten jakelukanavien ja näiden verkostojen kautta.

Miten matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja?

Matkailupalveluiden online-varausmahdollisuus laittaa yrityksen kehittämään tuotantoprosessejaan myös sisäisesti. Perinteisesti aikaa on kulunut tuotantoverkoston eri palasia yhteen niputettaessa, tilaukset on tehty tavarantoimittajille puhelimitse tai faksilla, matkapaketin tuotanto on vaatinut lukemattomia kontaktointeja alihankkijoiden suuntaan jne.  Verkoston toimintaa voidan tehostaa sähköistämällä liiketoimintaprosesseja niin b to b- kuin b to c -kaupassakin.

Tehokkaasti toimittaessa koko prosessi myynnistä matkailuyrityksen alihankintaverkostoon on "sähköistetty". Reaaliajassa kulkeva tilauskanta voi kytkeytyä asiakkaiden ja jälleenmyyjien ekstranet-liittymän kautta yrityksen sisäiseen asiakkuudenhallintaan, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmään, dokumenttien hallintaan, ja näiden kautta oikeassa muodossa edelleen alihankkijoiden ekstranet-liittymän kautta alihankkijoille ja tavarantoimittajille. Sähköisten järjestelmien avulla toimijat näkevät toisiltaan esim. varaustilannetta tai tuotteen varastomääriä - prosessin muuttuessa läpinäkyvämmäksi voidaan ennakoida ja kysynnän vaihteluihin reagoida nopeammin.

Esimerkiksi lappilainen ohjelmapalveluyritys resurssoi yksittäisen eräoppaan palvelut varauskanavaansa, josta opaspalvelut voidaan liittää edelleen kansainväliselle matkanjärjestäjälle tuotettavaan palvelukokonaisuuteen, joka vielä parhaassa tapauksessa on englantilaisen loppuasiakkaan varattavissa nettimatkatoimiston kautta.

Miten Globaalit jakelujärjestelmät ohjaavat yritysten sähköistä kauppaa?

Internet on muuttanut perinteistä matkailupalvelun varausprosessia niin asiakkaan kuin matkailupalveluja tuottavan yrityksenkin näkökulmasta. Ennen nettiaikaa matkailija teki varauksen esimerkiksi hotellimajoituksesta joko matkatoimiston kautta tai suoraan palveluntarjoajalta esimerkiksi puhelimitse. Matkatoimiston varausjärjestelmä oli yhteydessä hotellin varausjärjestelmään kulkien ensin globaalin jakelujärjestelmän (esim. Amadeus) kautta varaustarjoajien ja hotellivarausjärjestelmien rajapintaan yhdistyen lopulta yrityksen keskusvarausjärjestelmään.

GDS-järjestelmillä tarkoitetaan kansainvälisiä varausjärjestelmiä, joita käyttävät isot matkatoimistot ja esimerkiksi lentoyhtiöt. Yleisesti ottaen siis isot toimijat, sillä yrityksillä täytyy olla tarpeeksi suuri kapasiteetti. GDS-järjestelmät pyörivät myös monen online-varausjärjestelmän taustalla. Suurimmat ovat Amadeus (Finnairin käytössä),TravelPort ja Sabre. Suuri on kaunista - ainakin jos puhutaan näiden järjestelmien mukanaan tuomista näkyvyysmahdollisuuksista. Ne takaavat mukana oleville yrityksille laajan jakeluverkoston, ja ovat merkittävässä roolissa etenkin isojen hotelliketjujen ja kuljetusyhtiöiden näkökulmasta.

Asia ei ole kuitenkaan ihan näin yksinkertainen. Varsinkin pk-yrityksille oleellista on löytää kustannustehokkaat ja joustavat jakelukanavaratkaisut. Nykyään matkailija voi tehdä varauksen itse ilman välikäsiä joko suoraan matkailuyrityksen varausjärjestelmästä tai esimerkiksi booking.comin, trivagon tai hotels.comin tapaisten välitys- tai kokoamispalveluiden kautta, jotka elävät nyt todellista kulta-aikaansa. Toisaalta mielenkiintoista on ollut huomata myös esimerkiksi Sokos Hotellien osalta se, että ne kannustavat asiakkaita varaamaan huoneen suoraan omasta varausjärjestelmästään myöntämällä asiakasetuhinnat ainoastaan tätä kautta.